Suomen hullut kesätapahtumat

Suomen kesä on pullollaan tapahtumia. On oopperajuhlia ja kesäteatteria, onkikisoja ja musiikkifestivaaleja. Jokaiselle tuntuu löytyvän jotain, ja lähestulkoon joka puolelta kotimaata. Mutta Suomi ei olisi Suomi, jollei jotain hulluakin keksittäisi pilke silmäkulmassa.

Osa suomalaisista kesätapahtumista on niin omaperäisiä ja hulluja, että maine on kiirinyt rajojen ulkopuolelle asti. Varsinkin erilaiset hassut kilpailut, joista osa on saanut maailman mestaruus tittelin, ovat vuosittain myös kansainvälisen lehdistön uutisoimia. Ja mikä parempaa, myös osanottajajoukko on kansainvälistynyt.

Osa tapahtumista ja kisoista kestää vain vuoden tai pari, kuten Sääskentapon MM-kilpailut, jotka eettisistä syistä lopetettiin jo vuonna 1999. Toiset porskuttavat eteenpäin vuodesta toiseen, ja ovat jopa laajentuneet Suomen rajojen ulkopuolelle. Perisuomalainen mölkky ja sen MM-kisat on järjestetty myös Tsekeissä sekä Ranskassa, jossa sen suosio on saavuttanut jo miljoonakannatuksen.

Eukonkannosta ilmakitaran vingutukseen

Sonkajärvellä järjestettävät Eukonkannon MM-kisat ovat suosiossaan ja maineessaan yksi kotimaan ehdottomista ykköstapahtumista. Jo yli 20 vuotta järjestetyt kisat kasaavat yhteen kansainvälisen osanottajajoukon, ja viime vuosina ykkössijat ovat menneet Suomen ulkopuolelle. Rosvo-Ronkaisen legendasta inspiraation saanut kilpailu saa vuosittain maailmanlaajuista huomiota.

253,5 metrin mittaisella radalla kilpailijoiden on kannettava eukkoa, mutta säännöissä ei määritellä, että kilpailijoiden tulisi olla pari. Naispuolisen kilpailijan tulee olla yli 17 vuotias ja minimipaino on 49 kiloa. Jos paino on alhaisempi, sitä lisätään repulla ja painoilla. Innostuneille on myös tarjolla joukkuekantoa ja ikämiessarjaa, jos yli nelikymppisenä tämäntyyppinen kisailu kiinnostaa.

Suopotkupallo on kasvattanut suosiotaan tasaisesti vuodesta 1998, jolloin ensimmäiset SM-kisat järjestettiin Hyrynsalmella. Vuonna 2000 laji sai MM-kisojen arvon ja nykyään kansainvälisiä joukkueita on mukana muutama sata. Kilpailijoita ja osallistujia tapahtuma kerää parikymmentä tuhatta, joten mistään pienestä kisailusta ei ole kyse.

Suopotkupallo juontaa juurensa hiihtäjien kesällä suorittamasta harjoittelusta, jossa kestävyyttä ja voimaa haettiin kotimaan maastoissa suolla juoksemalla. Tätä rankkaa lajia on sittemmin kehitetty ja laajennettu, ja nykyään voidaan kisata myös umpihankipotkupallossa, kun talvi estää suolla pelaamisen. Lisälajeina voidaan mainita suopomputtelu, jossa jo vuosia on kärkisijaa pitänyt legendaarinen Atik Ismail.

Oulussa järjestettävät Ilmakitaran MM-kisat on jo klassikko. Vuodesta 1996 järjestetyt kilpailut ovat keränneet sellaisen kulttimaineen, että tietyissä osanottajamaissa järjestetään karsintakilpailuja ennen varsinaista MM-kisaa. Kisojen englanninkielisenä tunnuksena on “Make air, not war”, ja se on tunnettu rauhan ja ympäristönsuojelun aatteistaan.

Vuonna 2018 tapahtuman yhteydessä järjestetään Ilmastonmuutos ja maailmanrauha symposiumi. Osana sitä organisoidaan avoin ideakilpailu, jossa haetaan ruohonjuuritason ideaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ilmakitaransoitto voi olla myös vakavaa viihdettä.

Kuolemantapauksia,jätskinsyöntiä ja ilmatangoa

Kuten jo sanottu, osa hulluista kesäkisoista saa luonnollisen päätöksen, jolleivät ne herätä tarpeeksi kiinnostusta. Muita syitä saattaa olla järjestäjien taloudelliset tai muut vaikeudet, tai tapahtumasta johtuneet tapaturmat tai kuolemantapaukset. Suuri osa nyt isoiksi paisuneista kisoista on alunperin järjestetty talkoovoimin.

Surullisin tarina Suomen kesäkisoista on Löylynheiton MM-kisat. Vuosina 1999-2010 järjestetyt kilpailut saivat surullisen lopun, kun venäläinen Vladimir Ladyzenski kuoli, ja suomalainen Timo Kaukonen loukkaantui vakavasti. Kaukosen ihosta paloi yli 70 prosenttia ja hän oli koomassa kaksi kuukautta.

Jonkun asteisia loukkaantumisia voi kenties myös olettaa Suolentopallon osallistujille. Tämä vuodesta 2004 järjestetty ja tietenkin MM-tasolla kilpailtava tapahtuma järjestetään Haukivuorella Mikkelin tuntumassa, ja lähestulkoon talkoovoimin.

Pehmiksen syönnin kisat, Saappaanheiton kisat, klassinen Kännykänheittokisa – listaa voisi jatkaa loputtomiin. Kun yksi kesätapahtuma sulkee ovensa, joku suomalainen kyllä keksii, että tangoakin voi tanssia ilman paria ja pitää siitä kilpailut. Ja koska talvea tulee ikävä keskellä kesää, on sillekin löydetty ratkaisu; Pilkkikisat styroksilautalla tai vaihtoehtoisesti lumipallon heittokilpailut heinäkuussa. Kyllä kotimainen keksii.