Musiikkiteollisuus

Musiikkialan tulevaisuuden näkymät

Musiikkiteollisuus kehittyy nykyään nopeammin kuin koskaan aiemmin. Joka vuosi uusia alustoja ja medioita nousee raketin lailla tietoisuuteemme luoden uusia standardeja ja muokaten tapaa, jolla yleisö on yhteydessä artisteihin. Tätä on nähty vuonna 2019 jo TikTok-palvelun ja artistien välisessä vuorovaikutuksessa. Samaan aikaan uudet teknologiat antavat luovia työkaluja sellaisten ihmisten käsiin, joilla ei ole koskaan aiemmin ollut pääsyä niiden pariin.

Tulevaisuuden ennustaminen musiikkiteollisuuden maailmassa tässä nopeasti kehittyvässä ympäristössä on hankalaa. Tässä artikkelissa käydään läpi joitain näkökulmia ja perspektiivejä, joiden avulla saat kollektiivisen arvion musiikkiteollisuuden tulevaisuudesta. Maailma on kuitenkin erittäin herkkä muutoksille, kuten olemme viime aikoina saaneet nähdä, joten asiat saattavat muuttua myös moneen eri suuntaan hieman yllättäenkin.

Tekoälyn vaikutus musiikkiteollisuuteen

Tekoälyn kehittyminen tuo tullessaan automaatiota useisiin kalliisiin, aikaa vieviin ja monimutkaisiin prosesseihin musiikin luomisen ja markkinoinnin saralla, mikä poistaa välikäsien tarpeen ja tekee alasta demokraattisemman. Tekoälyn tarjoamat työkalut muun muassa säveltämiseen ja äänisynteesiin muuttavat tapaa, jolla musiikin levittäminen toimii, ja niiden ansiosta tuhansien muusikoiden on helpompaa ja edullisempaa luoda korkealaatuista ja ammattimaiselta kuulostavaa musiikkia kaikkialla maailmassa.

Spotify
Automaatio muokkaa musiikkimarkkinointia

Automaatio muokkaa musiikkimarkkinointia uudelleen, samalla kun markkinat täyttyvät entisestään. Jo tänä päivänä artistien täytyy kilpailla valtavaa määrää muita artisteja vastaan. Vuonna 2019 Spotify-musiikkipalveluun lisättiin joka päivä yli 40 000 kappaletta, eikä ole syytä uskoa, että tuo lukema olisi ainakaan laskussa tulevaisuudessa. Mutta vaikka kappaleiden määrä jatkaa kasvuaan, yleisön huomio säilyy kuitenkin rajallisena resurssina. Tämä on valtava haaste, varsinkin levy-yhtiöille, joiden täytyy veikata hyvin, kun musiikkimarkkinat täyttyvät jatkuvasti uusilla artisteilla.

Tekoälyn ansiosta on helpompaa luoda ja toimittaa oikeita viestejä oikeille yleisöille oikeaan aikaan. Musiikkimaailmassa se auttaa artisteja saavuttamaan yleisönsä tehokkaammin, mikä tuo heille lisää tuloja. Mainostajat voivat hyödyntää tekoälyn tehokkuutta räätälöidäkseen mainoksia paremmin kuuntelijoiden vaatimuksia ja makua vastaaviksi.

Algoritmit käyttävät kuluttajadataa näyttääkseen mukautettua mainossisältöä, joka linkittyy tiettyyn hetkeen, paikkaan ja käyttäjään, minkä ansiosta brändätty sisältö sopii saumattomasti kulutustottumuksiimme. Paremmin personoidut mainokset luovat paremman sijoitetun pääoman tuoton ja enemmän liikevaihtoa artisteille, jotka kohdentavat viestintänsä oikeille yleisöille oikealla hetkellä.

Myös koneoppiminen tulee muuttamaan kaiken. Musiikin tuottaminen, tapahtumien järjestäminen, soittolistasuositukset – koneoppiminen tekee näistä kaikista yksinkertaisempaa ja sitä kautta myös tehokkaampaa. Koneoppiminen on tulevaisuuden polttoaine, joka tulee muuttamaan kaiken aina metadatan hallinnoimisesta ja musiikin säveltämisestä siihen, miten ihmiset kuuntelevat musiikkia.

Erilaisten media-alueiden lähentyminen

Esteet, jotka joskus aiemmin sijaitsivat erilaisten media- ja luovan alan teollisuudenalojen, kuten musiikin, muodin ja elokuvan, välillä, ovat nyt katoamassa ja tämä trendi on ainoastaan kiihtymässä tulevaisuudessa. Amazonin ja Applen kaltaiset alustat eivät pelkästään striimaa musiikkia, vaan ne rahoittavat ja striimaavat televisio-ohjelmia ja elokuvia, ja alkavat nyt Netflixin ohella vallata tilaa perinteisiltä studioilta. Uudet musiikkibrändit rikkovat perinteisten suurten levy-yhtiöiden rakentamia muotteja ja muokkaavat useita eri median alueita ja luovia yrityksiä yksittäisiksi taiteen brändeiksi.

Huomiotalous on noussut huippuunsa ja musiikki tulee kohtaamaan alati kasvavaa kilpailua muiden viihdemuotojen taholta. Kymmenen vuotta sitten uudet mediasisältöä tarjoavat alustat tulivat mukaan kilpailemaan kuluttajien vapaa-ajasta. Spotify, Netflix, YouTube ja muut vastaavat palvelut ovat kasvaneet samalla kun ne ovat vallanneet kuluttajien vapaan ajan ja jakamattoman huomiot.

Aiemmin ihmiset tuijottelivat ulos ikkunasta esimerkiksi työmatkoillaan. Nykyään huomiotalous on kuitenkin huipussaan – mikä tarkoittaa, ettei tuota ylimääräistä käyttämätöntä aikaa ole juurikaan jäljellä. Puoli tuntia ylimääräistä aikaa bussissa istuen sujuu helposti esimerkiksi ratkaisten sudokuja, nousten tasoja Mahjongissa tai pelaten PokerStars Casinolla – tai kuunnellen musiikkia Spotifysta, mikä on noussut monien ihmisten ykkösharrastukseksi viime vuosina. Musiikin suoratoistopalveluiden helppous on muuttanut tapaamme kuunnella ja kuluttaa musiikkia, mikä varmasti tulee muovautumaan yhä enemmän vielä jatkossa.

Musiikin kuunteleminen muuttuu

Ääniohjattu musiikin kuunteleminen ja älykaiuttimet tulevat muuttamaan tavan, jolla me kuuntelemme musiikkia. Ääniohjauksen avulla kuuntelijat voivat vaivattomasti kuunnella musiikkia, joka sopii heidän senhetkiseen tunnelmaansa tai mieltymyksiinsä, ilman että heidän täytyy käyttää tekstipohjaisia käyttöliittymiä tai selata läpi albumeitaan tai soittolistojaan.

Tämän päivän musiikin striimausmäärien trendejä ohjaava demokratisointi tulee linkittymään paikallisiin markkinoihin. Kehittyvillä alueilla musiikin kuluttaminen tulee olemaan erilaista kuin se on tällä hetkellä. Tämä uusi ryöppy striimauspalveluiden käyttäjissä kaikkialta maailmasta tulee kääntämään yhä suuremmissa määrin musiikkiteollisuuden fokuksen paikalliseen tarjontaan. Jotkut paikallisista markkinoista tulevat kokemaan nopeita ja merkittäviä muutoksia nykyisen järjestelmän monimuotoisuuden tuloksena.

Generatiivinen musiikki tulee kasvamaan kontekstuaalisten soittolistojen ansiosta. Kontekstuaaliset soittolistat tulevat muuttamaan tapaa, jolla kuuntelijat löytävät uutta musiikkia, ja generatiivinen musiikki – musiikki, jota algoritmit ja tietokonejärjestelmät luovat – tuo yhä enemmän tarjontaa kuuntelijoille, jotka hakevat tunnelmaan perustuvia soittolistoja. Olemme jo nähneet Endelin kaltaisten sovellusten nousseen suosioon Japanissa ja voimme ennustaa, että muita vastaavia ratkaisuja nousee esille. Esimerkiksi meditointisovellukset voivat käyttää generatiivisia algoritmeja tehostaakseen tunnelmallisia soittolistojaan.

Musiikkivinyylit
Edessä on albumeiden jälkeinen aikakausi

Odotettavissa on, että albumeiden aika alkaa hiipua ja edessä on albumeiden jälkeinen aikakausi. Tämä ei liene yllättävä uutinen kenellekään – striimauspalvelut ovat purkaneet musiikin ja albumiformaatti on ollut laskussa jo vuosikausien ajan. Ei ole kuitenkaan ennustettavissa mitään ”albumin kuolemaa”, mikä olisi vähintäänkin liioittelua. Albumit eivät ole katoamissa minnekään, sillä tutkimusten mukaan jopa millenniaalien demografia käyttää yhä kyseistä muotoa.

Musiikin kuuntelijat löytävät kuitenkin yhä enemmän ja enemmän uutta musiikkia suositusalgoritmien ja soittolistojen kautta striimauspalveluissa. Tulevina vuosina perinteiset albumit tulevat näyttelemään tukevaa roolia, samalla kun kappale astuu keskelle näyttöä ja siitä tulee musiikin luomisen ja promotoimisen kulmakivi.