Parhaat suomalaiset musiikkielokuvat

Parhaat suomalaiset musiikkielokuvat

Kun elokuvan juoni ja tarina rakennetaan musiikin ympärille, syntyy musiikkielokuva. Melkein kaikissa elokuvissa on käytetty musiikkia, mutta se ei tee kaikista elokuvista musiikkielokuvia. Musiikkielokuva tarkoittaa nimenomaan elokuvaa, jossa aiheena on musiikki tai kyseessä on musikaali. Kaikki ovat varmasti nähneet elämänsä aikana ainakin yhden musiikkielokuvan, jos ei kokonaan niin ainakin pätkän elokuvasta. Musiikkielokuvat, kuten eri tyylilajien elokuvat, jakavat mielipiteitä. Osa nauttii suunnattomasti elokuvista, joissa musiikki on pääosassa. Toiset taas eivät jaksa katsoa hetkeäkään musiikkielokuvaa tai musikaalia. Varsinkaan henkilö, joka ei tykkää musiikista, tuskin jaksaa katsoa elokuvaa, joka kertoo musiikista tai elokuvaa, jossa on paljon laulua.

Moni kuitenkin mieltää musiikkielokuvat hauskoiksi ja varsin viihdyttäviksi ja mukaansa tempaaviksi. Kohtaukset musiikkielokuvissa vievät katsojan usein mukanaan ja jos kappaleet ovat tuttuja, on riemukasta laulaa mukana. Parasta onkin kokoontua kavereiden ja ystävien kera yhdessä katsomaan musiikkielokuvaa ja näin kaikki voivat laulaa yhdessä elokuvan musiikkikappaleiden kohdalla. Musiikkielokuvat ovat yleensä hyvän mielen elokuvia, harva jää huonolle tuulelle katsottuaan musiikkielokuvan. Tänä päivänä suomalaisten kiinnostus musiikkielokuviin on laskenut verrattuna kymmeniin vuosiin taaksepäin, jolloin musiikkielokuvia myös tehtiin enemmän. Mutta musiikkielokuvien ystäviä löytyy silti. Ja hyvä näin, sillä onhan musiikki tärkeä voimavara.

Ensimmäiset suomalaiset musiikkielokuvat

Ensimmäiset elokuvat, joissa oli musiikkia, tehtiin jo 30-luvulla. Näissä elokuvissa oli laulunumeroita, mutta elokuva ei ollut rakennettu musiikin ympärille. Ensimmäinen musiikkielokuva oli elokuva nimeltä SF-paraati, jossa esiintyivät sen ajan suosituimmat näyttelijät, Tauno Palo ja Ansa Ikonen. Georg Malmstén vastasi suurimmasta osasta elokuvan musiikista.

Esimerkkiä elokuvaan on antanut sen ajan saksalaiset elokuvat. Sota-aika olikin suomalaisen musiikkielokuvan parasta aikaa.1950-luku oli suomalaisten musiikkielokuvien kulta-aikaa ja silloin musiikkielokuvia on tehty eniten. Sen ajan elokuvia kutsutaan rillumarei-elokuviksi. Rillumarei-elokuvissa on mukaansa tempaava ja reipas juoni ja pääosassa ovat kotimaiset iskelmät. Ihmiset tykkäsivät elokuvista, vaikka kriitikot eivät ruusuja jaelleet. Tuona aikana elokuvat toimivat myös markkinointikanavina ja elokuvan juoni rakennettiin tietyn kappaleen tai artistin ympärille. Näin elokuva ja musiikki tukivat toisiaan tekemällä itseään tunnetuksi. Usein elokuva itsessään on unohtunut, mutta siinä oleva musiikki on jäänyt katsojan huulille.

Uudemmat musiikkielokuvat

Uudemmat musiikkielokuvat

2000-luvulla ei musiikkielokuvia ole syntynyt enää samaan tahtiin. Ehkä sanonta ”vähemmän on enemmän” pitää tässä hyvin kutinsa, sillä uudemmat musiikkielokuvat ovat olleet aikaisempiin verrattuna suositumpia. Remu Aaltosen Hurriganes yhtyeen alkuajoista kertova elokuva Ganes, on 2000-luvun suosituimpia musiikkielokuvia. Remu Aaltosta elokuvassa näytteli Eero Milonoff ja sen ohjasi J.P. Siili.

Musiikkikomedia Helmiä ja sikoja oli viihdyttävä elokuva, jonka Perttu Leppä ohjasi 2003-luvulla. Elokuva kertoo veljeksistä, jotka saavat yhtäkkiä pikkusiskon luokseen asumaan. Tytöllä on hyvä lauluääni ja pubiruusun valmennettavana tyttö osallistuu laulukilpailuun. Huumori on isossa osassa elokuvassa musiikin lisäksi ja on varsin viihdyttävää katsottavaa. Artisti Cheekistä kertova elokuva Veljeni vartija on elämäkertaelokuva ja se ilmestyi 2018. Näyttelijä Antti Holma esittää kaksoisroolia elokuvassa ja elokuva kertoo Cheekin musiikilla höystettynä hänen tarinansa. Elokuvan on ohjannut J.P. Siili.

Musiikkielokuvien sarjat

Kuka ei muistaisi Pekkaa ja Pätkää? Tuo hassunhauska parivaljakko, jossa kaverukset seikkailevat Pekan vaimon Justiinan paheksuessa kaulin kädessään. Pekka ja Pätkä elokuvia on tehty kaiken kaikkiaan 15 joista 13 on alkuperäisiä tähtinään Esa Pakarinen ja Masa Niemi. Eritoten lapsille suunnatut Rölli-elokuvat ovat varmasti myös aikuisten mieleen. Rölli-elokuvia on tehty vuosien 1991–2016 välisenä aikana yhteensä viisi ja Röllin roolissa nähdään Allu Tuppurainen.

Suomalaisia musiikkielokuvia ei ole syntynyt kuin sieniä sateella ja jos ei lasketa dokumentaarisia elokuvia, jää luku alle sadan. Musiikkielokuvien ystävälle ei siis mikään mahdoton tehtävä katsoa kaikki suomalaiset musiikkielokuvat. Miksei jopa järjestää elokuvaraati-iltoja ystävien kesken ja nauttia elokuvista yhdessä. Varmaa on se, että potentiaalia olisi varmasti tehdä lisää, sillä katsojia musiikkielokuville varmasti löytyy. Ne ovat loistavaa viihdettä ja tuovat katsojalle varmasti hyvän mielen lopputekstien päätyttyä.